Morjesta! Juttelin tuossa yksi päivä Ollin kanssa ja hän kertoi minun olleen yksi iso syypää siihen, että hän on uskaltanut toteuttaa unelmansa yrittäjänä. Kysyin Ollilta haluaisiko jakaa tarinansa aiheesta, koska itseänikin kiinnosti kuulla syvemmin miten minä olen pystynyt vaikuttamaan hänen tiellään positiivisesti.
Tästä alkaa Ollin kirjoitus:
Yrittäjätarinani: tieni Ketokamu-yrittäjäksi ja toimariksi
Perhetaustani on enemmän yrittäjävastainen kuin yrittäjyyttä tukeva. Sain äidinmaidosta oppia, kuinka yrittäjät ovat riistäjiä ja rikkaat vain elävät muiden kustannuksella. Vanhempani olivat perus kunniallisissa ammateissa, eikä kavereideni vanhemmissakaan ollut tietääkseni yrittäjiä. Perinteinen koulumaailma, ainakin minun kokemuksella, ei juurikaan tukenut yrittämistä, vaan minusta ja luokkatovereistani hiottiin lähinnä rattaita yhteiskunnan koneeseen. Minulla oli käsitys, että yrittäminen on vaikeaa, ja on rutkasti suurempi todennäköisyys löytää itsensä velkavankeudesta, kuin onnistua. Uskoin myös, ettei yrittäjyydestä voisi olla maailmalle juuri positiivista vaikutusta. Näistä lähtökohdista ei ollut siis helppoa ponnistaa yrittäjäksi, mutta niin kuin Jere Karalahti hetki sitten instassa kirjoitti: "show me your friends, and I will tell you your future", eli omin sanoin, sinä ajattelet ja teet kuin lähiympäristösi.
Elettiin lukion abikevättä, aikaa jolloin voisi olla parasta lukea kirjoituksiin, jos haluaisi menestyä niissä. Olin reilun vuoden pohtinut, että minusta tulisi historianopettaja ja päätin panostaa kaiken energian historian ylioppilaskokeeseen ja jättää muihin aineisiin lukeminen vähemmälle. Kuitenkin satuin kuulemaan kaverilta verkostomarkkinoinnista ja innostuin ajatuksesta heti: tehdä kovasti töitä verkoston rakentamiseen muutaman vuoden ajan ja saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Eli tilanne, jossa ei tarvitsi enää koskaan tehdä töitä, jos ei huvittaisi. Mikä muka voisi mennä vikaan, ajattelin. Tämä ajatus vei minut niin kauas perusduunarin elämästä kun ajattelin, että miksi kukaan jaksaisi olla perustöissä jonkun surkean pomon alaisuudessa ja vasta reiluna kuusikymppisenä jäädä eläkkeelle.
No kuten arvata saattaa, monikaan asia ei ole niin helppoa kuin se kuulostaa ja parin vuoden rämpimisen jälkeen olin siinä pisteessä, missä moni muukin verkostotouhujen jälkeen, eli vanhat kaverit olivat suurelta osin suututettu ja muut verkostomarkkinoijatkin olivat lopulta lopettaneet firman kaatuessa huonon julkisuuden vuoksi.
Se mitä verkostomarkkinointi kuitenkin minulle antoi, oli ystävät, jotka halusivat menestyä ja uskoivat myös tulevaan menestykseensä. Lisäksi se opetti periksiantamattomuutta ja yrittäjähenkisyyttä, mm. koska koulutukseen kuului lukea monia bisnesalan kirjoja, jotka inspiroivat valtavasti rakentamaan jotain isoa. MINUT OLI SIIS OHJELMOITU UUDELLEEN MENESTYSAJATTELIJAKSI Minut oli siis ohjelmoitu uudelleen menestysajattelijaksi ja "kaikki on mahdollista"-tyypiksi Tai niin kuvittelin, kunnes verkostomarkkinoinnin loppumainingeissa verkostokaverini kanssa perustamamme sijoitusyhtiö lopetettiin vain 8 kuukauden päästä sen perustamisesta, koska olimme sijoittaneet rahamme väärään hevoseen, maailman toiseksi suurimpaan pyramidihuijaukseen. Kuvittele se tunne kun naiivina nuorena miehenä uskoo, mitä isommat sanoo, ja lainaa pankista niin paljon kuin lähtee ja sijoittaa huijaukseen. Seuraavat 9 vuotta mentiinkin lainoja maksaessa, hanttihommia tehdessä ja lopulta sairaanhoitajaksi lukiessa. Seurasi vaihe, jolloin vanhat uskomukset palasivat: ei yrittäjänä voi onnistua ja kaikki yrittäjät ovat riistäjiä tai muuten huonoja ihmisiä. Kasvoi hetkellinen inho onnistujia kohtaan ja peruselämä alkoi taas maistua sairaanhoitajana toimiessa. Eihän tämä niin huonoa olekaan. Päivä kerrallaan kohti eläkevuosia, kuitenkin joka päivä elämästä nauttien.
En ehtinyt olla sairaanhoitajana kuin vuoden, kun kuulin mahdollisuudesta opiskella työn ohessa Ravintoneuvojaksi Suomen Terveysopisto Saluksessa ja hain opistoon oitis. Ravintoasiat olivat kiinnostaneet pitkään, jo yli 10 vuotta, mutta yliopistossa ravitsemusneuvojaksi opiskelun teki mahdottomaksi heidän opettama väärä ajatus siitä mitä on terveellinen ruoka, siis omasta mielestäni. Olin itse ollut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla vuosia, eikä vähärasvaisuuden ihannointi ja tenteissä itselle valehtelu olisi ollut mielekästä. Tiesin, että Saluksessa valmistuvat parantavat asiakkaitaan mm. vähähiilihydraattisella ravitsemusneuvonnalla, joten se tuntui heti oikealta ja myös ihmeelliseltä, että vihdoinkin saisin työskennellä oikeiden asioiden äärellä. Olinhan kuitenkin ehtinyt jo luomaan maailmankuvan, missä rasvoja tullaan vastustamaan maailman tappiin, eikä muutosta siihen näyttäisi olisi luvassa.
MINUN OLI PAKKO HERÄTTÄÄ VANHA YRITTÄJÄRETKU TALVIUNILTA Jo ekana opistopäivänä syyskuussa 2018 kysyin muilta opiskelijoilta, ovatko he samaa mieltä, ettei kaupoissa ole oikein mitään hyvää valmista syötävää. Kun jokainen vastasi myöntävästi, minun oli pakko herättää vanha yrittäjänretku talviunilta ja alkaa pohtimaan mahdollista tulevaa yritystoimintaa… ehkä vielä joku päivä… Olin tuntenut aina tärkeäksi vaimoni mielipiteet ja kun hänkin potki minua eteenpäin viikottain, kun jatkuvasti meinasin luovuttaa unelmani eteenpäin viemisessä, tuli lopulta käännekohta, kun turruin epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin. Ne eivät tuntuneet enää niin lannistavilta, vaan olin selvinnyt jo niin monesta kuopasta, että ongelmakeskeisyys alkoi muuttua itsestään ratkaisukeskeisyydeksi. Aivan kuten enkelisijoittaja Kim Väisänenkin suunnilleen sanoi “Yrittäjät eivät menesty silloin, kun epäonnistumiset vähenevät, vaan silloin kun niihin turtuu”. Idean kypsyttelyvaihe kesti reilun vuoden kun lopulta tapasin erään yrittäjän, joka kertoi Ely-keskuksen ja Business Finlandin tuista uusille yrityksille. Olin aina ollut uskossa, että ilman omaa rahaa ei yritystä kannata perustaa ja uusi ajatus valtion tukien yhdistämisestä sijoittajarahaan, sai viimeisetkin epävarmuuden rippeet ja vanhat loputtoman lainan takaisinmaksun ajatukset häviämään.
EI TÄSTÄ TULISIKAAN IHAN PIKKUJUTTU Tapasin lisää menestyneitä yrittäjiä, jotka olivat samalla, terveellisen elintarvikkeen alalla vieneet perustamansa yritykset maailmalle, ja niitä ei muuten Suomessa montaa ole. Sain nopeasti Suomen huippuja mentoroimaan minua ja se inspiroi valtavasti ajattelemaan isosti. Ei tästä tulisikaan ihan pikku juttu, vaan maailmallehan se olisi vietävä, ja nopeasti. Lapsuudessa ja nuoruudessa en ollut koskaan rohkea missään, ja vielä lukiossakin olin niin ujo, etten uskaltanut viitata, jos en tiennyt että selviäisin vastaamisesta maksimissaan kahdella sanalla. Tuntui uskomattomalta rohkaistua hirveällä nopeudella ja huomata yhtäkkiä soittelevansa yritysjohtajille ja muille menestyneille, jotka vieläpä halusivat pyyteettömästi auttaa ja että oikeasti menestyisin aikeissani.
AIKA TODELLAKIN OLI OIKEA KASVAA SIIHEN ROOLIIN, MISTÄ VIELÄ PARI KUUKAUTTA TAKAPERIN OLIN KIELTÄYTYNYT: TOIMITUSJOHTAJUUDESTA
Kaikki omia rajojaan koetelleet tietävät, mihin lopulta oikeasti pystymme, kun tahdomme tarpeeksi. Koska rajat ovat vain mielessä, eikä kukaan muu määritä niitä kuin kukin itse. Elokuussa 2019 saamani boosti yrittäjyyden aloittamiseksi, sekä lukuisat keskustelut muiden menestyneiden yrittäjien kanssa, saivat minut osallistumaan vielä työkkärin järjestämälle parin kuukauden yrittäjyyskurssille, jotta oppisin tärkeitä asioita varsinkin yritystoiminnan aloittamisesta. Heti ekana päivänä, kun kerroin oman tarinani ja ideani, monet inspiroituivat, ja eräs nimi nousi esiin, johon minun kannattaisi kuulemma tutustua, nimittäin Johannes Laine. Aloin heti kurssipäivän aikana stalkkaamaan miestä, ja seuraavan kahden kuukauden aikana luin ja kuuntelin kaiken, mitä hänestä löysin. On nimittäin todella inspiroivaa nähdä oikea unelmiensa toteuttaja ja tavoitteellinen, jo nuoressa iässä eläkkeelle pyrkijä, aivan kuten minäkin olin ollut aiemmin. Vaihdoimme pian myös kuulumisia puhelimessa ja viestitse. Hänen opit sementoivat sen hurjan innostuksen ja inspiraation avulla luodun korttitalon bisneksen rakentamiseen.
PERUSTAN ON AINA OLTAVA KUNNOSSA, MITÄ TAHANSA TEKEE
Erityisesti mieleen jäivät Johanneksen tuotannossa usein toistuvat suositukset vain aloittaa heti, “tekee vaan!”. Lisäksi itselleni suuri oivallus oli, että litanian Dream - Plan - Do, keskimmäisen sanan voi jopa jättää pienemmälle, koska unelmoinnin avulla inspiroidutaan ja tekemällä oppii matkalla. Toki olemme paljon suunnitelleetkin, mutta niin kuin kaikki tiedämme, ei startup-maailmassa monikaan suunnitelma mene niin kuin ajatellaan, joten tekeminen ja testaaminen on tärkeintä. Minua myös pelotti paljon aluksi mahdollinen ja joka paikassa maalailtu epäonnistuminen, koska suurin osa elintarvikealan yrityksistä menee konkurssiin ensimmäisen kahden vuoden aikana. Epäonnistumisen pelkoon Johanneksen ohje oli aina se, että mieti ensin, mikä on pahinta mitä voi sattua, ja voiko siitä selvitä. Usein sitä ei lopulta putoakaan niin korkealta, kuin äkkiseltään ajattelisi. Paitsi toki, jos vaikka erehtyy pankissa uskomaan itseensä liikaa ja unohtaa kysyä muilta kokeneilta ajatuksia. Koska voi että, miten paljon pystyykään saamaan jeesiä, kun vain uskaltaa kysyä. Ja muistaa olla kohtelias, aito ja riittävän nöyrä. Mikään ei lopulta ole tärkeämpää! Hyviä tyyppejä halutaan aina jelpata.
KAIKKEA EI TARVITSE TEHDÄ YKSIN Verkostoaikana muistan miettineeni, että jos joskus perustan yrityksen, aion hankkia itselleni parhaan mahdollisen tiimin ympärilleni ja olla se porukan “tyhmin”. Sain ällistyä huomatessani, miten hyvän tiimin kanssa sitä lopulta saakaan päivittäin toimia. Neuvonantajapoppoo pursuaa alan huippuja vientiyritysten perustajista biohakkereihin, tuotekehittelijämme ovat Suomen ehdotonta kärkeä, ihanana apuna ja tukena ovat perheyrittäjät Foodinilta, ja jokainen oma tiimiläinen on huikean omistautunut asiakkaillemme, tekemään heidän elämästään parempaa. Aika pitkälti voisi sanoa, että jos jotain työtä haluaa elämässään tehdä, niin miten sitä voisi
olla onnekkaampi, kun saa parantaa maailmaa unelmaperheen kanssa? Palatakseni suunnittelemattomuuteen ja tekemisen tärkeyteen, emme oikeasti olleet kahden muun perustajajäsenen kanssa ehtineet suunnittelemaan vielä juuri mitään, ennen kuin yritys oli jo pystyssä vain kuukausi yrittäjyyskurssin aloittamisen jälkeen. Juuri ja juuri oli brändinimi Ketokamu keksitty, muutamia mahdollisia tuotteita suunniteltu ja joihinkin alihankkijoihin otettu yhteyttä. Perustimme yrityksen joulukuun alussa 2019 ja ensimmäiset tuotteet saimme markkinoille elokuussa 2020. Nyt reilun vuoden yrittämisen jälkeen meillä on 7 tuotetta markkinoilla ja kesän loppuun mennessä ainakin 5 lisää.
Tiukassa tilanteessa ollaan oltu useampaan kertaan, kun asiat eivät aina (ikinä) mene niin kuin on suunnitellut, varsinkaan aikataulut. Onneksi tuotteemme on otettu markkinoilla ilolla vastaan, eihän vastaavia vähähiilihydraattisia supereista raaka-aineista valmistettuja valmisruokia ja herkkuja ole aiemmin nähty, vaikka kysyntää on ollut jo vuosia.
TÄRKEIMMÄT VINKKINI UUDELLE YRITTÄJÄLLE TAI YRITTÄMISTÄ POHTIVALLE: 1. Hanki joku mentori mielellään samalta alalta, jonka kanssa voi sparrailla ajatuksia ja saada tukea alkutaipaleella. 2. Varmista, että se läheisin ihminen tukee ajatustasi yrittäjyydestä. Ei myöskään haittaa
varmistaa oma ja perheen taloudellinen tilanne ennen starttia, että onko siihen oikeasti mahdollisuuksia, ilman että on vaara menettää jotain arvokasta. 3. Muista, että rahaa tulee menemään todennäköisesti paljon enemmän kuin ajattelit, koska isot unelmat monesti maksavat. 4. Ensimmäinen tai toinenkaan yritysidea ei välttämättä lähde lentoon. Minulla ideoita oli lopulta testissä ainakin kymmenen, ennen kuin intohimo ja markkinarako kohtasivat. 5. Muista parantaa maailmaa! 2019 Slushissa eräs pääpuhuja sanoi “Jos startuppisi ei aio parantaa maailmaa, lopeta se heti!” Maailmassa on jo riittävästi miinusmerkkisiä yrityksiä impaktiltaan, ja mikä voi motivoida enemmän kuin ongelmien ratkaisu ja win-win-win-tilanne, missä kaikki mahdolliset tahot voittavat! 6. Pidä huolta itsestäsi. Biohakkereiden verkkokauppa on aarreaitta pysymään iskussa!
Kiitos Olli lämpimistä sanoista! Käykäähän tutustumassa Ketokamun tuotteisiin lisää.
P.S. mikäli kaipaat matkallesi kohti unelmia sparrausta, niin lähetä sähköpostia johannes@johanneslaine.fi ja katsotaan sopivin paketti sinulle.